Missä taide tapahtuu?

Missä taide tapahtuu? Merleau-Ponty toteaa, että museon seinille ripustetut maalaukset ovat kuolleita. En aluksi tavoittanut ajatusta. Mitä filosofi tarkoittaa? Kirjoitukseni otsikosta voit ajatella, että onpa pöljä kysymys, – missä taide tapahtuu? Miksi nimenomaan ”missä”? Tavallisesta poikkeava kysymyksenasettelu johdattaa Merleau-Pontyn ajatuksen luokse. Yleensä kysyisin itseltäni, että mitä taide on. Jos asettaa kysymyksen koskemaan taiteen paikkaa, niin välittömästi ymmärtää, että taidemuseo on taiteen (viimeinen) säilytystila: hautausmaa. Taideteos museon seinälle ripustettuna on siinä mielessä kuollut.

Taide tapahtuu taiteilijan työhuoneella, jos puhutaan kuvataiteilijasta. Toki ulkonakin voi maalata; tarkemmin sanottuna taide tapahtuu siis taiteilijan aivoissa yhdistettynä käden motoriikkaan. Lisäksi tarvitaan jokin heijastuspinta: ’mille’ ja materiaa (värejä, maaleja tms.) ’millä’. Jos palaan tavalliseen kysymykseen, mitä taide on, totean, että se on jotain monista osista koostuvaa, johon kuuluu ajatus, toiminta ja materia. Jos jokin näistä elementeistä puuttuu, niin silloin taide(teos) ei ole vielä toteutunut.

Yllä kehitellyn ajatuksen mukaan tosin silloin kun taide on toteutunut, se on myös kivettynyt ja kuollut. Tällöin taiteena ei voi pitää teosta, vaan itse prosessia, joka juontaa havainnoinnista ajatuksen kautta tekemiseen. Toisaalta tällöin taidetta on myös taideteoksen tulkinta, koska silloin teos on jälleen liikkeessä. Tulkitsija hajottaa sen mielessään palasiksi ja kokoaa itselleen käsityksen teoksen merkityksestä tai yrittää tavoittaa taiteilijan intentiota. Kyseessä on tietenkin saman tulkintaprosessin eri vaiheet tai lähtökohta.

Karl Popperin kolmen maailman ontologian lävitse tarkasteltuna taide vetää yhteen kaikki kolme maailmaa. Maailma 1 on aineellisen maailman todellisuutta (valmis teos, joka on tavalla tai toisella tulkitsijan havaittavissa). Maailma 2 on evolutionaarisen kehityksen tulos: taiteen kieli ja taide yleensä on havaittavissa vain tietyn kulttuurin kantajalle, joka on perehdytetty havaitsemaan ja myös ymmärtämään taidetta. Kuvakieli on muodostunut pitkän ajanjakson kuluessa samalla tavoin kuin luonnollinen kieli. Kolmannen maailman oliot taas ovat ihmisen mielen tuotteita.

Kolmannen tyypin ilmiöt liittyvät kollektiiviseen toimintaan. Ihmisen toiminnassa ja kulttuurissa on ilmiöitä, joita ei voida palauttaa yksilön tarkoittamiksi. Sotiiko tämä vastaan yllä esitettyjen ajatusten lähtökohtaa? Kuvailin taiteeksi taiteilijan havainnon, maailman ymmärtämisen ja sen jalostamisen jonkin muotoiseksi (artefaktiksi). Taiteilijan täytyy kuitenkin käyttää jotain merkistöä, joka on pitkällisen kehityksen tulos. Tämä tuo taiteen kollektiivisen toiminnan piiriin: tunnistaminen taiteeksi ja tulkinta on siis ehdoton edellytys taiteen olemassa olemiselle.

Päädyinkö vain käsitteelliseen sekamelskaan, jossa uppoudun yhä syvemmälle pohdinnan hetteikköön? Miksi tällainen pohdinta on edes tarpeellista? Mahdollisesti tässä pohdinnassa nousee pintaan kielitieteilijän mieli. Minulle ei ole olemassa taidetta, jos en ymmärrä kysymyksiä ’miksi’ ja ’miten’. Muussa tapauksessa voisin yhtä hyvin jättää puuhan muiden hoidettavaksi.

Toki yksittäisen teoksen tekijänä olen olemassa oleva konkreettinen ihminen. Jotta minä olisin voinut maalata tämän maalauksen tai koota tuon kokoomateoksen, niin sitä on seurannut vuosisatoja, ellei tuhansia kestänyt käsitteellistämisen ja esittämisen kulttuurinen kehitys. Vain tässä viitekehyksessä minun tekemäni maalaus on taidetta. Toisin sanoin ilmaistuna tekemäni yksittäinen taideteos on vain jälki taiteesta, joka on kollektiivista toimintaa.

Mainokset

Tietoja luovuuttakohti

Olen 40 vuotias AMK Kuvataiteilija, venäjän kielen opettaja ja pian taas opiskelija. Blogissani kirjaan muistiin työprosessini vaiheita ja ajatuksia; haen pontta kuvataiteen parissa työskentelylle. Venäjä blogi käsittelee venäjän kieltä ja kulttuuria.
Kategoria(t): Filosofia Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s