Ovi toiseen todellisuuteen

Juhlapyhien aikaisten näyttelyopastusten sarja Didrichsenin taidemuseossa sai jatkoa pääsiäisenä. Tällä kertaa moni muukin oli huomannut mahdollisuuden uppoutua Outi Heiskasen maailmaan. Taidenäyttelyn nimi Alkumeri antoi odottaa paljon ja lunasti lupauksensa. Asetuimme väenpaljouden reunoille, mutta kuulomatkan etäisyydelle oppaasta. Näin sai rauhassa sekä kuunnella selostusta että tutustua teoksiin ilman kyynärpäätaktiikkaa tai niskaanhönkijöitä

Taiteilijan unenomaiset kuvat ja omat maailmat nostivat mieleen lapsen mielikuvituksen ja meidän omat leikkimme. Jos emme rakentaneet majoja kellarin romuvaraston matoista ja huonekaluista ulos pihalle, niin sadepäivinä saatoimme piirtää kokonaisia maailmankarttoja mielikuvitusmaineen. Heiskasen mieltymys korttipeleihin taas muistutti leikistä, jossa keksimme korttipakan kuvakorttien kuninkaallisille sukupuita ja saagoja heidän elämästään.

Rojalistinen into laantui, kun hänen majesteetillinen korkeutensa ristikuningas katosi kahdeksi vuodeksi. Korttipakan kuninkaallisten määrä on sen verran rajattu, että välillä ruttoepidemian tai poliittisten levottomuuksien piti niittää kruunupäitä ja hoviväkeä kuin heinää, että saisimme jälleen uusia lapsia jäljelle jääneille hiipuville suvuille. Ristikuningas oli unohtunut yksien hautajaisten jälkeen pöytäliinan alle ja löytyi vasta pitkän tovin jälkeen.

Yhdestä näyttelyn vitriinistä, joka oli täynnä pieniä grafiikanvedoksia omissa kehyksissään, sain jalostusidean suupuu -työhön. Ripustan ”seinälle” eli työn pohjalle pieniä muotokuvia kehystettyinä. Katajarisu maalattuna valkoiseksi (tämän merkityksen sukulaiset ymmärtänevät); alaosassa juuret, risun oksille ripustettuna suu- ja silmä -lähikuvat ja taustalla esi-isien muotokuvat. Tätä työtä on mietitty todella pitkään. Ehkä se onkin vain ajatusleikki.

Jasper Johns Target with plastic casts
Jasper Johns, Target with plastic casts

Tietämättä vielä mitään Juhani Harrista suupuun idea on jotain sukua Jasper Johnsin yhdelle teokselle, johon tutustuin ensimmäistä kertaa Tornion englanninkielen kurssilla. Teoksesta näyttää olevan monta versiota, mutta yhden niistä näin muutama viikko sitten Moderna Museetissa! Ennen kuin löysimme salit, joissa Johnsin ja Rauschenbergin työt olivat esille, kuljimme Eija-Liisa Ahtilan rinnakkaisten maailmojen läpi.

Täytyy tunnustaa rajoittuneisuuteni siinä, että usein kuvataiteilijoiden videoteokset jättävät minut kylmäksi. Minulla ei kerta kaikkiaan ole kärsivällisyyttä seurata teoksia alusta loppuun ja pohtia niihin koodattuja merkityksiä. Tiedättehän hollowoodilaisen elokuvan loppuunsiloitellun kertomusrakenteen korruptoivan vaikutuksen aivoihin ja mielikuvitukseen, kärsivällisyydestä puhumattakaan…

Ahtilan töistä jäi kuitenkin itämään ajatuksissa jotain. Nuoret yleisövieraat olivat nauliutuneet pyöriville tuoleilleen seuraamaan neljälle seinälle heijastettu kuoleman vierailua. Kuva jakautuu eri näkökulmiin, niinkuin pälyilevä katse nyt tekeekin. Yhteys todellisuuteen katkeaa tässä. Viikatemies soittaa ovikelloa. Kati Outinen epäröi painaa kahvaa avatakseen ovea tummanpuhuvalle hahmolle. Käsi jää irrallisena roikkumaan ilmaan.

Lopulta hän kuitenkin avaa oven. Seinät kaatuvat. ”Tästä lähtien aika on aina sama, pilvipoutainen keskiviikko, sellainen sateenharmaa päivä”. Tämä on se lause joka jää kierimään aivoihin. Tarpeeksi kauan mielessä pyörittyään se saa uuden, lohdullisemman muodon: tästä lähtien aika on aina sama, – ”nyt”. Viime viikot ovat siis menneet lyhyissä ja pidemmissä matkoissa. Jännittävin matka on kuitenkin se, minkä tekee omassa päässään. Taideteokset toimivat tienviittoina uusille poluille ja teille, joiden ohi muuten kulkisi.

Advertisements

Tietoja luovuuttakohti

Olen 40 vuotias AMK Kuvataiteilija, venäjän kielen opettaja ja pian taas opiskelija. Blogissani kirjaan muistiin työprosessini vaiheita ja ajatuksia; haen pontta kuvataiteen parissa työskentelylle. Venäjä blogi käsittelee venäjän kieltä ja kulttuuria.
Kategoria(t): Luonnospäiväkirja, Oma taide Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s