Uudenvuoden tapaaminen

Didrichsenin museo järjestää yleisöopastuksia ajattelevaisesti juhlapäivinä. Uuden vuoden päivänä oli vuorossa Juhani Linnovaaran näyttely, joka on museossa vielä tammikuun loppuun esillä. Vaikka sisäänpääsy ja asiantunteva opastus oli ilmainen, niin uudenvuoden konsertin aikana ei museossa ollut ruuhkaa. Wienin filharmonikot menivät nauhalle sillä aikaa kun nautimme kuvataiteesta.

Ensimmäinen kosketukseni Linnovaaran taiteeseen oli lauantain toivotuimpien klassikkojen levykokoelma. Kuutamosonaatin levyn kannessa oli Linnovaaran samanniminen maalaus. Muistan, että pianoa soittava hahmo kiehtoi ja vähän pelottikin. Soittajalla on ylimääräisiä sormia ja hiustupsun alla harittavat suuret silmät liskomaisen kaulan päässä. Tuttu soittajan hahmo tervehti näyttelyssä! Uusi vuosi alkoi siis tapaamalla vanhoja tuttuja. Opas kertoi, että taiteilija itsekin näki jotkin työt uudelleen vasta tässä näyttelyssä vuosikymmenten eron jälkeen.

Linnovaaramaiset hahmot syntyivät informalistisen kauden ja kuuluisien muotokuvien muunnelmien kautta. Oppaamme kertoi, että taiteilija antaa hahmoilleen voimakkaat silmät, että ne pärjäisivät maailmassa, kun ne jäävät omillensa kotiateljeesta lähtiessään. Näyttelyvieraat pohtivat, ovatko hahmot ihmisiä vai eläimiä. Kesäisessä metsässä taiteilija oli joutunut pesiään puolustavan kottaraisparven hyökkäyksen kohteeksi. Myöhemmin hän maalasi metsästä taulun ja asetti siihen hahmot, jotka voisivat liikkua häiriöttä niin eläinten kuin ihmistenkin maailmassa.

Linnovaaran voimakkailla väreillä on ollut epäilemättä vaikutuksensa omiin töihini. Tai ehkä voimakkaat värit kumpuavat sittenkin 70-luvun lapsuuden värimaailmasta? Niin tai näin, niin Linnovaaran omintakeinen maailma vetoaa ja kiehtoo minua. Hänen töissä on nähty surrealismia ja naivistisia piirteitä, mutta Linnovaara ei sovi eikä haluakaan kuulua mihinkään lokeroon. Hän ottaa vaikutteita eri tyyleistä ja rakentaa niistä oman maailmansa.

Museon notkahtanut laituri loi kirkaana Uudenvuodenpäivänä pittoreskin kuvan

Advertisements

Tietoja luovuuttakohti

Olen 40 vuotias AMK Kuvataiteilija, venäjän kielen opettaja ja pian taas opiskelija. Blogissani kirjaan muistiin työprosessini vaiheita ja ajatuksia; haen pontta kuvataiteen parissa työskentelylle. Venäjä blogi käsittelee venäjän kieltä ja kulttuuria.
Kategoria(t): Päiväkirja Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s