Vistot nakut ja kolot knapsut

Pläräsin kirjakaupassa jouluostoksia ja samalla silmääni sattui Finlandiapalkitun Rosa Liksomin vanhempi romaani ”Reitari” pokkarina. Nappasin sen hyllystä omia lukuherkutteluhetkiä varten ja jatkoin lahjakirjan etsintää. Lahjakirjan valinta epäonnistui sikäli, että systeri oli jo hankkinut samaisen opuksen vieläpä sama lahjansaaja mielessänsä! Reitari sen sijaan vei minut mukanansa jo ratikassa kotiin päin kolistellessa. 

Työmatkalukemiseksi kirja sopii hyvin: luvut ovat Reidarin elämään liittyneiden ihmisten lyhyitä todistuksia taiteilijan elämästä. Näin liikutaan jouhevasti ajasta ja paikasta toiseen. Häpeämättömästi avasin romaanin keskeltä luvusta ”Leninkraatissa”. Kaupunki kun on tullut tutuksi minullekin, niin siitä kertova luku utelutti heti sisällysluetteloa silmäillessäni.

Reidarin elämäntarina sinällään kuulostaa joltain lappilaiselta liioitellulta tarinalta. Hämmästelin miten Liksomin romaanin mehevä kieli kuulosti niin tutulta ja soinnukkaalta kuin kuulisin jonkun ihan elävästi siinä puhuvan. Sehän on Tornionjokilaakson murretta! Puhuttiinko Särestössä tosiaan tuohon tapaan? Olen luikkailla jäillä väylänvarren ja Kittilän murrerajoja pohtiessani, mutta kirjailija lienee tuonut tarinan lähemmäs itseään laittamalla kertojat puhumaan omaa murrettaan.

Facebookin parasta antia on torniolaisten murreharrastajien perustama ryhmä ”Vistot nakut ja kolot knapsut”. Torniossa opiskellessani joitain sikäläisiä sanoja tarttui korvaan ja painui mieleenkin, mutta ilman vistojen nakkujen ja knapsujen sanastoa olisi moni lausahdus Liksomin romaanissa jäänyt heikommalle ymmärrykselle. Jos osaa ruotsia, niin silläkin selviää jo aika pitkälle eikä jokaisen oudon sanan merkitystä tarvitse kauan hunteerata. Osa sanoista on junantuomille kuitenkin aivan käsittämättömiä.

Facebookia karttaville tiedoksi, että sanaston lukeminen vaatii valitettavasti naamakirjaan kirjautumista. Monta viihdyttävää hetkeä olen kuitenkin viettänyt nakkujen ja knapsujen viestejä lukiessani. Pelkkä sanaston selailu tuottaa nautintoa murreintoilijalle. Eteläisemmän väylän, Kymijoen varrella varttuneen knapsun korvaa hiveli torniolaisten kotoisa ’mie’. Vaikka vähän eri tavalla he senkin lausuvat kuin Kymenlaaksossa.

Moni muu murrepiirre ja sana sitten aiheuttikin ihmetystä. Ryhmän nimen merkitys selviää sanastosta. Tänään oli muuten sitte visto ilma, kun saikkasin Tuomaantorilla etsiessäni  korvaavaa lahjaa sille tuplakirjalle. Pölökäsin ko pörrö, että se Senaatintorin kuusi kaatuu taas ja rojahtaa niskaan.

Advertisements

Tietoja luovuuttakohti

Olen 40 vuotias AMK Kuvataiteilija, venäjän kielen opettaja ja pian taas opiskelija. Blogissani kirjaan muistiin työprosessini vaiheita ja ajatuksia; haen pontta kuvataiteen parissa työskentelylle. Venäjä blogi käsittelee venäjän kieltä ja kulttuuria.
Kategoria(t): Tänään ajattelin Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Vistot nakut ja kolot knapsut

  1. Kai sanoo:

    Tämmönenki löytyy netistä jos ei ole Facebookissa http://meankielensanakirja.com/fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s