Viaton katse

Omiin töihinsä on todennäköisesti mahdotonta luoda objektiivista katsetta. Kuinka voisi unohtaa kaiken, mitä on aiemmin tehnyt tai konkreettisesti tarkasteltavana olevan teoksen luomisprosessin? Pelkästään tämän vuoksi näyttelyn pitäminen tänä syksynä oli minulle tärkeää. Muiden katsojien kommentit kertovat paremmin omasta kehityksestä. Liian läheltä töidensä keskeltä ei näe niitä kyllin tarkkaan.

Avajaisissa näyttelyvieraat olivat valmiiksi suopeita minuun henkilönä: sen vuoksi en voi pitää kaikkia arvioita luotettavina. Kiinnostavaa oli kuitenkin huomata, että eri katsojat pitivät eri töistä, mikä tietenkin on luonnollista. Neljä vuotta sitten Kemin näyttelyn vieraskirjaan joku oli kirjoittanut, että kaikki tämä on nähty jo aikaisemmin. Olin tuohtunut ja loukkaantunut kommentista. Se tuntui kovin epäreilulta: esillä olevat työt olivat minun ideoimiani ja minun tekemiäni. Mielestäni oli kohtuutonta olettaa, että taiteilija putoaisi jostain avaruuden tyhjiöstä oman uuden kuvamaailmansa kanssa.

Juhani Harrin näyttelyn näkeminen tänä viikonloppuna Emmassa oli hämmentävä kokemus. Miten kotoisaksi tunsinkaan oloni Harrin laatikoiden keskellä ja samalla nolostuneeksi vertaillessani hänen teoksia omiin töihini. Samoja asioita on tehty jo yli puoli vuosisataa sitten, ja monin verroin taidokkaammin. Alakulon alhosta noustuani ymmärsin, että minun työni ovat minun tulkintojani samoista teemoista. Ehkä aikajänne tuo jotain uuttakin. Sitä paitsi minun laatikkoni ovat vaakasuorassa, ainakin toistaiseksi.

Uusin maalaus, järvimaisema ”Kultainen syksy” on valmis, ainakin uskon niin. Jatkaminen tekisi sen vain tukkoiseksi; vihdoin tavoitin nyansseja voimakkaista väreistä huolimatta. Koin voimakkaat perusvärit häiritseväksi maneeriksi, josta yritin päästä eroon. Kokoomatöissä ajattelin käyttää vain esineiden värejä, ikään kuin jättää ongelmalliset värit huomioimatta kokonaan.

Maalikokeiluissa värit pian palasivat töihin entistä voimakkaampina. Näyttelyn töiden erityisominaisuus oli värien sekoittaminen suoraan sumuttamalla märälle pohjamaalille. Ehkä tässä oli jotain omaa, mutta todennäköisesti joku muu taiteilija on keksinyt vastaavan menetelmän taas paljon aiemmin.

Kultainen syksy, alkydi ja öljy puulevylle, koko 90 cm x 30 cm

Advertisements

Tietoja luovuuttakohti

Olen 40 vuotias AMK Kuvataiteilija, venäjän kielen opettaja ja pian taas opiskelija. Blogissani kirjaan muistiin työprosessini vaiheita ja ajatuksia; haen pontta kuvataiteen parissa työskentelylle. Venäjä blogi käsittelee venäjän kieltä ja kulttuuria.
Kategoria(t): Oma taide Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s