Kaikki lähtee maisemasta

Helsingin Sanomien kirjallisuusliitteessä 26.10. kirjailija Annie Proulx kertoo Jukka Petäjän haastattelussa, että kaikki lähtee maisemasta. Mieleen nousee ensimmäiseksi helppoja yleistyksiä ja yleisiä stereotypioita. Karussa pohjoisessa ihmiset ovat juroja ja sisäänpäin kääntyneitä; rehevän luonnon keskellä kasvaa vilkas ja mieleltään eloisa kansa.

Perämeren rannalla asuessamme sydän hypähti riemusta, kun kesälomareissulla saavutimme Pohjois-Savon kumpuilevat maisemat. Kun olimme kylliksemme katselleet tasaista Perämeren pohjukkaa suoraan olohuoneen ikkunasta, niin vasta kumpujen keskellä tajusimme, miten mielikin oli latistunut talven aikana.

Opettajamme kertoi päinvastaisesta kokemuksesta. Itävallan vuoristolaaksojen postikorttimaisemien keskellä asuessaan Marjo oli kaivannut juuri sitä tasaista laakeutta; avaraa tilaa hengittää ja olla. Ehkä ihminen kiinnittyy siihen maisemamuotoon, missä hän käy läpi jonkin herkän kehitysvaiheen.

Minun lapsuuteni maisemat olivat kymenlaaksolaisen pikkukaupungin omakotilähiö, läheinen hiekkaharju; isän kotitilan pienet pellot. Hiekan ja mullan kuivuutta tasapainottivat Kivijärven rantamaisemat. Muutimme 80-luvun alkupuolella melkein meren rannalle Porvooseen, mutta meri ei silti ole tuntunut koskaan omalta. Olin jo ehtinyt juurtua sisämaan maisemiin.

Jos kertomuksen lähtökohta on maisema, niin onko käsitetaideteoksen lähtökohta puolestaan kielessä? Onko tämä minun oma harhakäsitykseni, joka johtuu kielentutkijan koulutuksesta? Maailman hahmottaminen kielen avulla on ainakin hyvin hallitseva länsimaisessa kulttuurissa. Muodostavatko kielen kategoriat sumuverhon maailman ja sen havainnoinnin välille?

Jossain australialaisessa tutkimuksessa aboriginaali ja siirtolaistaustaisten lapsien oppimiseroista huomattiin, että jälkimmäisen ryhmän lapsien muisti tukeutui kieleen, kun taas alkuperäiskansojen lasten muotoihin. Tähän tulokseen päädyttiin toteamalla, että eurooppalaisten jälkeläisten lapset tukivat muistiaan itsekseen puhumalla.

Lapsia pyydettiin järjestämään laudalle sekoitetut kivet uudelleen siihen järjestykseen, mitä he olivat saaneet hetken tarkkailla. Siirtolaistaustaisilla lapsilla oli kiire luoda järjestys uudelleen, ennen kuin he unohtaisivat hokemansa järjestyksen. Aboriginaalilapset taas ikään kuin tarkkailivat kokonaisuutta ja samaan tapaan loivat järjestyksen rauhallisesti uudelleen.

Oliko tutkimuksessa häivähdys alentuvasta ”jalo villi” ajatuksesta? Tutkijat itse edustivat todennäköisesti eurooppalaisen kulttuurin jälkeläisiä. Ehkä pääajatus oli vain, että hahmottaminen ja oppiminen on kulttuurisidonnaista. Tämän huomioon ottaminen opetuksessa auttaa ymmärtämään yhden jos toisenkin oppijaryhmän vaikeuksia.

Maisemamaalaus ei ole maisema. Se on väripigmenttejä sidosaineineen maalauspohjalla. Työn alla olevan maalauksen aihe on siis maalijäljet puulevyllä. Maisema on tekosyy roiskia maalia levylle tai ehkä olisi kauniimpaa nimittää sitä inspiraation lähteeksi. Inspiraation lähde on mökkirannasta länteen avautuva kaislikko ja sen takaiset saaret. ”Puut” muodostuivat sapluunan avulla sumuttamalla juoksevaksi ohennettua öljymaalia märälle alkydimaalille. Maali leviää viuhkamaisesti, mikä muistuttaa puiden lehvästön muotoa.

Syysmaisema, maalaus alkydi- ja öljymaalilla työstövaiheessa

Advertisements

Tietoja luovuuttakohti

Olen 40 vuotias AMK Kuvataiteilija, venäjän kielen opettaja ja pian taas opiskelija. Blogissani kirjaan muistiin työprosessini vaiheita ja ajatuksia; haen pontta kuvataiteen parissa työskentelylle. Venäjä blogi käsittelee venäjän kieltä ja kulttuuria.
Kategoria(t): Oma taide, Päiväkirja Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s