Varhainen aloittaja, myöhäinen lopettaja

Aloitin opintien arkana kuusivuotiaana koululaisena. Sen jälkeen tutkintojen suorittaminen loppuun on molemmilla kerroilla viivästynyt. Kypsyminen vie aikansa, silti ammattikorkeakoulun viimeisen kurssin suorittamisessa tie tuntui nousevan pystyyn.  Rohkeutta valoi Oivallus ja uskallus -blogin kirjoittajan etusivulleen nostama Zen-ajatus: 

There is really nothing you must be and there is nothing you must do.
There is really nothing you must have and there is nothing you must know.
There is really nothing you must become.

However, it helps to understand that fire burns, and when it rains, the earth gets wet.

Elämässä moni asia pysyy keskeneräisenä ja se on kaaosta vain, jos tilannetta ajattelee sellaisena. Kurssin suorittamisessa etänä vaikeimmalta tuntuu läsnäolon puutos: ilman opettajan ja koulutoverien tukea on vaikea keskittyä olennaiseen. Kaipaan keskusteluja opiskelijakahvilassa! 

Pienet vastoinkäymiset muodostivat jo suman, jossa kaikki tuntui asettuvan poikkiteloin tekemiselle. Onneksi ystävä auttoi ensimmäisessä ongelmassa: laajakaistan käyttöönotossa. Käytössäni tosin oli mokkula, mutta toimimaton laajakaista oli jäytänyt mielessä jo pitkään. Jälleen kerran sain todeta, että tekemättömät työt syövät voimia. Kun yksi asia selvisi, niin tuntuu, että loputkin loksahtavat kohdalleen. Koskaan ei tiedä, minkä tukin nyhtäminen sumasta avaa padon.

Parikymmentä vuotta sitten televisiosta tuli englantilainen sarja ”Late starter”, jonka päähenkilö oli varttunut professori, joka joutui vararikossa aloittamaan hänelle oudon työn kauppa-apulaisena eläkeiän kynnyksellä. Minulla taas viimeisen askeleen ottaminen tuntuu vaikealta. Muistan samankaltaiset tuntemukset gradua valmistellessani: turhautumisen siihen, että pitää vielä osoittaa, että kykenee tekevänsä jotain, minkä itse tietää osaavansa.

Professorille uusi elämä ja työ avasivat kokonaisen toisen maailman. Zen-ajatuksen mukaan  koulusta valmistautuminen ei tuo minua lähemmäksi valmista ihmistä, mutta uskon kuitenkin, että se vapauttaa paljon patoutunutta ajatuksen voimaa.

Advertisements

Tietoja luovuuttakohti

Olen 40 vuotias AMK Kuvataiteilija, venäjän kielen opettaja ja pian taas opiskelija. Blogissani kirjaan muistiin työprosessini vaiheita ja ajatuksia; haen pontta kuvataiteen parissa työskentelylle. Venäjä blogi käsittelee venäjän kieltä ja kulttuuria.
Kategoria(t): Päiväkirja Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s