Valon vuodenaika

Loppiaisiltana kaduilla velloi minulta aiemmin huomaamatta jäänyt  heimo: ihminen kamerajalustan kanssa. Tunnistin nyt heimon jäsenet kun olin itsekin varustautunut tuolla metallirimpulalla. Purevassa pakkassäässä kamerajalustallinen ihminen kipristelee varpaitaan ja hakkaa sormiaan häkkyräänsä vasten saadakseen tunnon palaamaan.

Jalustoille virittämillään kameroillaan heimolaiset metsästävät valoilmiöitä pimeimpään vuodenaikaan. Metsästäjien seuralaiset näkivät ilmiöt paremmin tapahtuma-aikaan ja puistelivat päätään kameran asetuksia jupiseville jalustalaisille. Valon vuodenaika valaistukset ja tapahtumat kirkastivat vuodenajan pimeyden. Unioninkadun pylväistä kaikui tenhoava musiikki.

Mieleenpainuvin tapahtumista oli Topelian sisäpihalla Tulisirkus Walkean esitys. Siihen piti palata uudestaan lauantaina kyttäämään parempia paikkoja. Esitys ei ollut pelkästään valoa, sulavaa liikettä ja huumoria, vaan soihtujen lämpökin tuntui posken kyljessä. Toisella kertaa pakkanenkaan ei enää hyppyyttänyt yleisöä.

Pitkällä valotusajalla yritin tallentaa liikkeen ja tulen piirtämät viivat.

Mainokset

Tietoja luovuuttakohti

Olen 40 vuotias AMK Kuvataiteilija, venäjän kielen opettaja ja pian taas opiskelija. Blogissani kirjaan muistiin työprosessini vaiheita ja ajatuksia; haen pontta kuvataiteen parissa työskentelylle. Venäjä blogi käsittelee venäjän kieltä ja kulttuuria.
Kategoria(t): Päiväkirja Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s