Todella hidasta elämää

Elollisista olennoista todellista hitaan elämän filosofiaa ilmentävät puut. Kärsivällisesti ne kasvavat vuosikasvun kerrallaan; seisovat paikoillaan tuulen suhistessa latvuksessa tai kovempien säiden taivuttaessa koko runkoa. Elämä hiipuu niissä hitaasti kääpien ja muiden lahottajien ryhtyessä toimeen, jos ne vain saavat elää elämänsä loppuun asti minkään ulkopuolisen tekijän puuttumatta sen kulkuun. Elimäen Mustilan arboretumin perustajalla, valtioneuvos A.F. Tigerstedtillä oli näkemystä yli sata vuotta sitten kylvää ensimmäisten puiden siemenet Elimäen Mustilaan, jonka puiden siimeksessä voi nyt jokainen vierailija kuvitella itsensä kaukomaille tai tyytyä kuuntelemaan tuulen havinaa ja näin kesäkuussa ihailla alppiruusujen värien ja muotojen loistoa.

Lapsesta saakka olen miltei joka vuosi vieraillut arboretumissa. Makedonian mäntyjen valtavat kävyt tuskin mahtuivat pieneen kouraan ja pitkien neulasten kumimatolla oli pakko pomppia kenguru Ru:n lailla vanhempansa hermostuksiin. Nyt metsäpoluilla samoaa bussilasteittain matkailijoita ihmettelemässä kaikkea tätä kauneutta. Lapsuuden salainen metsä on tuotteistettu paikkakunnan matkailuylpeydeksi. Hetken tunnen mustasukkaisuuden piikin pistoksen: minun metsässäni vaeltavat kaikki tuntemattomat ihmiset kunnes muistan teroittaa mieleeni, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Entä sitten bussilastillisittain turisteja!

Matkakumppanini kiusoittelee minua omistajan elkeistäni, mutta tähän metsään minulla on erityinen suhde: isoäitini isoisä oli 1900-luvun alkupuolella Mustilan kartanon tilanhoitajana. Kajander-pappa oli tolstoilainen, – uskoi siis elämän onnen avaimen olevan tasapainoisessa ruumiillisen ja hengellisen työn yhdistämisessä. Kääntäessäni katseen Makedonian mäntyjen latvuksiin tuntuu turvalliselta. Maailmassa on jotain pysyvämpää ja merkittävämpää kuin Nokian vuosineljänneksen raportit. Tällä kertaa kuitenkin päättelen, että noin kaukaisen esi-isän työpanoksella Arboretumin syntyyn ei voi perustella kieltäytymistä puiston pääsymaksusta.

Advertisements

Tietoja luovuuttakohti

Olen 40 vuotias AMK Kuvataiteilija, venäjän kielen opettaja ja pian taas opiskelija. Blogissani kirjaan muistiin työprosessini vaiheita ja ajatuksia; haen pontta kuvataiteen parissa työskentelylle. Venäjä blogi käsittelee venäjän kieltä ja kulttuuria.
Kategoria(t): Päiväkirja, Virtaa Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s